Täällä sitä edelleen lepäillään. Aurinko paistaa kirkkaana ikkunan takana. Aika kirkas auringon täytyy olla, että näistä likaisenharmaista ikkunoista noin kirkkaana säteilee. Lukemisesta ei ole vielä tullut mitään, kun se toinen, ainoa kunnolla kaksijalkainen, ei ole löytänyt kirjaani. Huomenna aion "konttorituoleilla" eli ajella toimistosta tuodulla "pyörätuolilla" edestakaisin ja löytää sen kirjan, jonka haluan lukea (ks. edellinen postaus).

Olen tässä maatessani etsiskellyt tietoa oman nilkkani ongelmista enkä ole erityisen piristäviä kokemuksia löytänyt. Monta kuukautta ellei peräti vuoden verran menee paranemiseen. Melko lailla on kipua ollut viime yönä ja tänään. Tiedän, että voisin ottaa enemmän kipulääkkeitä, mutten halua. Pärjäilen näillä minimalistisilla annostuksilla nyt, mutta sanon arrgh sille pitkäaikaiselle toipumiselle, lääkäri sanoi 3-6 kk...netti kertoo vielä pitemmästä ajasta. Toistan: ARRRGGGH!