Ihana auringonpaiste! Perjantai! Kaikki siis hyvin. Perjantai on lempparipäiväni, koko viikonloppu on vielä edessä. Tällä hetkellä tällaisena lähinnä sängyssä tai sohvalla aikaani viettävänä ei työ rasita liiemmälti, mutta silti tuntuu hienolta, että tänään on perjantai. Toivottavasti miehellä on illalla ja viikonlopun aikana aikaa seurustella minun kanssani vähän enemmän. Itsekäs toive – hän joutuu pitkien työpäiviensä ohella tekemään täällä kaiken, ulkoiluttamaan koirat, laittamaan ruoat meille kaikille ja ties vaikka mitä ja minä vain kyselen, että eikös nyt olisi hetki aikaa istahtaa tähän viereen.

Ensi viikon lauantaina saan ompeleet pois jalastani. Sitä odotan, koska ne tikit ovat sellaisessa kohdassa, että tuo saapas hankaa niitä, joten en voi liikkua edelleenkään...en siis saisi astua askeltakaan ilman sitä ja keppejä. Nyt hyppelehdin yhdellä jalalla keppien kanssa. Se tuntuu välillä vähän turvattomalta, jos horjahtaisin, niin miten nilkan kävisikään. No, toivon, että tikkien poiston jälkeen se ärsytys vähenee ja saan vihdoin saapastella vähän enemmän.

Katselen aikani kuluksi Ranskan tv2:n télématinia. William Leymergier näyttää olevan lomalla. Hän on yksi suosikeistani. Ihastuin jo ikuisuus sitten häneen. On ollut hauska huomata, että hän edelleen on mukana. Toinen ajanvietteeni on kuunnella France Bleu Azur -nettiradiota. Sieltä tulee sopivassa suhteessa kevyehköä nykymusiikkia ja puhetta. Lukeminen on kolmas tapani kuluttaa aikaa.

Justine Levyn kirja, josta aiemmin mainitsin, on puolessa välissä. Tykkään siitä. Kirjahyllyssäni on hänen ehkä ensimmäinen teoksensa "Tapaaminen Sorbonnen aukiolla", siitäkin pidin silloin kun sen luin. Siitä on muuten varmaan yli kymmenen vuotta. Justinen tyyli on omaperäinen, nautin hänen lauserakenteistaan, helppolukuista tällaiselle kieltä vasta opiskelevalle, todisteeksi tällainen lause: "Adrien m'a quittée pour une autre. Adrien ne reviendra pas. C'est ça, être adulte. être adulte, c'est être remplacée." Jatkan lukemista.

Auringonpaistetta kaikille!