Ei muuten ole hullumpaa tämä marraskuun elämä Etelä-Ranskassa. Päivälämpötilat ovat olleet suloisen lämpimiä ja valoa tuottava aurinko on meitä hellinyt.:)
Kaiken ihanan, valon, maisemien ja lämmön ohella on tietenkin pieniä ongelmanpoikasiakin elämässä.;) Uima-altaassa kasvaa levää, vesi on vihreää. Rakennuttaja on poistanut pumpun, joten vesi ei vaihdu. Sanovat, että kyse on vakuutusasiasta. Olen soittanut vakuutusyhtiöön, olen laittanut ensin yhden sähköpostin ja sitten toisen, vahinkoilmoituksen. Tarvitsemme asiantuntijan tänne tarkistamaan tilanteen. Tiedän, vakuutusyhtiöt täällä ovat täysin ylityöllistettyjä, yli 500 avaamatonta tapausta oli viikko sitten meidänkin toimistolla...yksi uima-allas on pientä, jos talo on tipahtamaisillaan maanvyörymän takia. Mutta minä pieni, uusi, uuden talon omistaja haluaisin, että uima-altaani olisi kunnossa, että siinä olisi edes pumppu ja vesi voitaisiin vaihtaa, mutta ei se nyt onnistu.
Olen kehittänyt jonkinlaisen paniikinkin. En uskalla enää soittaa vakuutusyhtiöön. En osaa sanoa mitään järkevää ranskaksi. Kaiketi stressi on kasvanut liian suureksi.:) En ole ainoa, jolle niin on käynyt. Olen kuullut niin monta tapausta tästä maasta ja maan tavoista, että huhhuijaa! Ei niitä juttuja voi ymmärtää ennen kuin itse on oikeasti ollut keskellä kaikkea. Paskeriville ja muut maassa asuvat ymmärtänevät, mistä kirjoitan.:)
Tällä viikolla tapaan kuitenkin puutarhurin, jonka kanssa tutkailemme tilanteen taas kerran uudelleen. Valtaisa vedentulo, joka marraskuun alussa aiheutti järkyttäviä tulvia siellä ja täällä, selvitti meillekin veden luonnolliset väylät. Niitä pitää nyt tutkailla puutarhurin kanssa. On syytä selvittää, pitääkö (ja voidaanko nyt ennen rakennuttajan vastauksia ja vakuutusyhtiön mahdollisia mielipiteitä) tehdä jotain vai onko odotettava edelleen. Voi kurjuus, jos ja luultavasti kun pitää vielä odotella. Haluaisin niin mielelläni puutarhan jonkinlaiseen kuntoon. Tämä maa on niin hankalaa, kun siinä ei ole kasveja tai hiekkapolkuja. Kaikki tarttuu taas tai oikeammin vieläkin kengänpohjiin kuin kitti tai sementti.
Kittaajista olisikin kerrottavaa, mutta jätän väliin. Sellainen on kahtena päivänä ilahduttanut meitä. Sähköasentajakin kävi ja viettikin useampia tunteja täällä. Luultavasti sai asiat järjestykseen. Se on kyllä uutinen se!:)
tiistaina, marraskuuta 29, 2011
sunnuntaina, marraskuuta 20, 2011
Syksyisen kauniita terveisiä täältä Suomesta! Aika kivoja ovat ilmat olleet eli en valita pimeydestäkään. Olen iloinen, ettei ole vielä lunta tullut. Pelkään, että vielä ehdimme valkoisen maankin nähdä ennen kuin vajaan viikon päästä taas palailemme eteläisempään kotiin.
Kuulumiset Ranskan suunnalta ovat siinä mielessä hyviä, että uima-altaan pumppu on vaihdettu. Vesi sitä vastoin on edelleen vihertäväksi muuttunutta kuravettä.:( Saa nähdä, millainen näky meitä loppuviikosta kohtaa...ja miten saamme vesi- ja sähkökustannuksia laskutettua rakentajalta. Uima-altaan tyhjennys ja täyttö eivät ole ihan ilmaisia ja meillä ne on nyt tehty kaksi ylimääräistä kertaa meistä riippumattomista syistä.
Ihanat naapurit ovat pitäneet meitä ajan tasalla tulvatilanteesta. Saamme todella olla kiitollisia tonttimme sijainnista. Aivan lähellä olevan talon puutarha on lähes täysin tuhoutunut tulvaveden alla. Ei silti, että meillä olisi ollut vaaraa, koska eihän meillä mitään puutarhaa vielä olekaan.
Tässä kuvaa meidän "puutarhasta":
Yritän kerätä voimiani ja kirjoittaa puutarhurille. Olisi ehkä hyvä, että hän kävisi katsomassa, miten vedet virtaavat luonnostaan, etteivät tulevat kasvit sitten virtaisi veden mukana. Sillä aivan varmasti vettä tulee vielä muulloinkin.
Tämä viimeinen tulva oli viranomaisten mukaan hyvin poikkeuksellinen, erityisesti siksi, että vedentulo oli raivoisan voimakasta kokonaiset kaksi ja puoli päivää ja vielä senkin jälkeen satoi useampana päivänä. Meteorologien mukaan tällaiset trooppisiksi luokitellut rankkasateet ja myrskyt tulevat lisääntymään, joten varautua täytyy.
Rakkaat naapurit ovat valistaneet meitä myös 20-asteisista aurinkoisista päivistä ja terassilla nautituista lounaista. Vähänkö kivalta on kuulostanut marraskuun puolessa välissä.
Sitä odotellessa nautiskelemme kynttilänvalosta täällä koto-Suomessa.
Kuulumiset Ranskan suunnalta ovat siinä mielessä hyviä, että uima-altaan pumppu on vaihdettu. Vesi sitä vastoin on edelleen vihertäväksi muuttunutta kuravettä.:( Saa nähdä, millainen näky meitä loppuviikosta kohtaa...ja miten saamme vesi- ja sähkökustannuksia laskutettua rakentajalta. Uima-altaan tyhjennys ja täyttö eivät ole ihan ilmaisia ja meillä ne on nyt tehty kaksi ylimääräistä kertaa meistä riippumattomista syistä.
Ihanat naapurit ovat pitäneet meitä ajan tasalla tulvatilanteesta. Saamme todella olla kiitollisia tonttimme sijainnista. Aivan lähellä olevan talon puutarha on lähes täysin tuhoutunut tulvaveden alla. Ei silti, että meillä olisi ollut vaaraa, koska eihän meillä mitään puutarhaa vielä olekaan.
Tässä kuvaa meidän "puutarhasta":
Yritän kerätä voimiani ja kirjoittaa puutarhurille. Olisi ehkä hyvä, että hän kävisi katsomassa, miten vedet virtaavat luonnostaan, etteivät tulevat kasvit sitten virtaisi veden mukana. Sillä aivan varmasti vettä tulee vielä muulloinkin.
Tämä viimeinen tulva oli viranomaisten mukaan hyvin poikkeuksellinen, erityisesti siksi, että vedentulo oli raivoisan voimakasta kokonaiset kaksi ja puoli päivää ja vielä senkin jälkeen satoi useampana päivänä. Meteorologien mukaan tällaiset trooppisiksi luokitellut rankkasateet ja myrskyt tulevat lisääntymään, joten varautua täytyy.
Rakkaat naapurit ovat valistaneet meitä myös 20-asteisista aurinkoisista päivistä ja terassilla nautituista lounaista. Vähänkö kivalta on kuulostanut marraskuun puolessa välissä.
Sitä odotellessa nautiskelemme kynttilänvalosta täällä koto-Suomessa.
sunnuntaina, marraskuuta 06, 2011
Jo on ilmoja pidellyt
Huhhuijaa, tulvia siellä ja tulvia täällä. Meilläkin vähän. Onneksi saatiin kaivannot talon ympärille tehtyä ennen viime päivien hurjia sateita ja ukkosia. Monin paikoin vettä on parin viime vuorokauden aikana tullut uskomattomia määriä ja lähikaupungeissa tulvavesi on tunkeutunut kaduille ja taloihinkin. Tienpenkereet ovat sortuneet, puut ovat irronneet juurineen ja autot kelluneet veden mukana. Aikamoista.
Paikalliset kertovat, että ilmastonmuutos näkyy täällä näin. Ennen tuli kylmä kausi sateiden sijaan. Päivälämpötilat pyörivät edelleen hyvin lähellä 20 astetta koko ajan, mikä näin meidän näkökulmasta on ihan vaan ihanaa, jos aurinkokin vielä paistaa. Silläkin on siis kääntöpuolensa.
Sain runsaan viikon ajaksi ystävättäreni vieraaksi. Nautiskeltiin auringonpaisteesta ja kauniista maisemista. Kokkailtiin herkkuruokia ja kutsuttiin naapuritkin illalliselle. Vastavuoroisesti saatiin kutsu heille. Loistavaa boeuf bourgoignonia heillä ja confit du canardia meillä, alku- ja jälkiruokien kera. Herkullista oli ja ihanaa seuraa, mikä sen parempaa.
Jos joltain lukijalta löytyisi resepti-ideoita, niin kiitos jo etukäteen. Kaipaan uusia vaihtoehtoja, kun lähinaapureiden kanssa näyttää tämä illalliskulttuuri olevan kehitteillä. Stressiä ruoanlaitosta en haluaisi ja se on jo ovella…;)
Ihanien auringonpaistepäivien jälkeen tuli sadetta ja kunnon ukkosta. Lentokentälle oli todella vaikea päästä eilen. Joki tulvi ja useat sisäänkäynnit oli suljettu. En ole vielä täysin sisäistänyt lentokentän sisääntuloväyliä, mutta ainakin kahta kokeilin ja yhtä niistä kahdelta eri suunnalta, jonot olivat todella pitkät ja lopputulos oli, että ajakaa sinne tai tänne suuntaan ja tehkää ”demi-tour” siellä, niin pääsette oikealle tielle…onnistui se lopulta. Aikaa todellakin kului, mutta kentälle päästiin ajoissa. Olimme onneksi varanneet runsaasti aikaa sateiden ja ukkosen takia. Monet matkailijat kentällä kommentoivat tätä yllättävää vaikeutta. Vuokra-autoilla liikkuville se oli erityisen hankalaa, kun lento lähestyi ja auto piti luovuttaa eikä edes reittiä kentälle meinannut löytyä.
Kohta pyörähdän taas Suomeen palatakseni loppukuusta takaisin. Reissaamista tämä nyt on, mutta monella tavoin ihan kivaa, pehmeää laskua uuteen maahan ja kulttuuriin.
Remonttimiehiä:
Paikalliset kertovat, että ilmastonmuutos näkyy täällä näin. Ennen tuli kylmä kausi sateiden sijaan. Päivälämpötilat pyörivät edelleen hyvin lähellä 20 astetta koko ajan, mikä näin meidän näkökulmasta on ihan vaan ihanaa, jos aurinkokin vielä paistaa. Silläkin on siis kääntöpuolensa.
Sain runsaan viikon ajaksi ystävättäreni vieraaksi. Nautiskeltiin auringonpaisteesta ja kauniista maisemista. Kokkailtiin herkkuruokia ja kutsuttiin naapuritkin illalliselle. Vastavuoroisesti saatiin kutsu heille. Loistavaa boeuf bourgoignonia heillä ja confit du canardia meillä, alku- ja jälkiruokien kera. Herkullista oli ja ihanaa seuraa, mikä sen parempaa.
Jos joltain lukijalta löytyisi resepti-ideoita, niin kiitos jo etukäteen. Kaipaan uusia vaihtoehtoja, kun lähinaapureiden kanssa näyttää tämä illalliskulttuuri olevan kehitteillä. Stressiä ruoanlaitosta en haluaisi ja se on jo ovella…;)
Ihanien auringonpaistepäivien jälkeen tuli sadetta ja kunnon ukkosta. Lentokentälle oli todella vaikea päästä eilen. Joki tulvi ja useat sisäänkäynnit oli suljettu. En ole vielä täysin sisäistänyt lentokentän sisääntuloväyliä, mutta ainakin kahta kokeilin ja yhtä niistä kahdelta eri suunnalta, jonot olivat todella pitkät ja lopputulos oli, että ajakaa sinne tai tänne suuntaan ja tehkää ”demi-tour” siellä, niin pääsette oikealle tielle…onnistui se lopulta. Aikaa todellakin kului, mutta kentälle päästiin ajoissa. Olimme onneksi varanneet runsaasti aikaa sateiden ja ukkosen takia. Monet matkailijat kentällä kommentoivat tätä yllättävää vaikeutta. Vuokra-autoilla liikkuville se oli erityisen hankalaa, kun lento lähestyi ja auto piti luovuttaa eikä edes reittiä kentälle meinannut löytyä.
Kohta pyörähdän taas Suomeen palatakseni loppukuusta takaisin. Reissaamista tämä nyt on, mutta monella tavoin ihan kivaa, pehmeää laskua uuteen maahan ja kulttuuriin.
Remonttimiehiä:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)