Toukokuu! Kylmä. Vappu vietetty, hyvin meni, saapasjalkakissakin tanssi ihan iloisesti. Hämmästytti ihan itseäkin, että parissa päivässä keppien jättämisen jälkeen voi jo tanssahdella, vaikkei jalka oikein mihinkään suuntaan taivukaan, paitsi polvesta ja lantiosta, mutta sehän riittääkin.:) Yannick Noahin ja Patrick Fiorin tahdissa sampanjalla suuta kostutellen ilta sujui.

Häätkin pääsin seuraamaan monesta koosteesta ja netistä kaiken lisäksi. Kauniit olivat, englantilaiset, vähemmän tunteelliset kuin pohjoismaiset. Pidin puvusta, morsiuspari oli kaunis, kaason puku oli upeaakin upeampi, pelkistetty, äärimmäisen hyvin istuva. Olisipa moinen vartalo.;) Onnea toivotan nuorelle pariskunnalle. Kuninkaallinen elämä ei kauheasti kadehdituta.

Nyt täällä suunnitellaan kesälomaa. Vähän myöhässä ollaan, laivapaikkoja ei enää löydy ihan niin kuin haluaisimme. Monta muutakin pientä mutkaa on selvitettävänä, mutta eiköhän tästäkin selvitä. Tämä pariskunta tähtää Ranskaan, ei tiedä, onko talo valmis vai ei, mutta aikoo mennä ostamaan sänkyjä. Keittiötilaus on edelleen tekemättä kivitason valinnan vaikeuden takia. Puutarhasuunnittelija ei ole vastannut kyselyyn. Ranskalaisten kanssa olemme tekemisissä. Opettelua kaikki tämä.

Ranskanopettajani lupasi, että syksyllä siirrytään siihen osioon kieliopista, että opin ajattelemaan ranskalaisittain. Ahaa, toivon niin. Hän sanoi, että nyt olen suomalainen, joka Ranskassakin ajattelee suomalaisittain. Oikeassa tietenkin on. Mutta, että kunhan selvitän seuraavan osion kurssistamme, opin ranskalaisen tavan ajatella, mutta pysyn edelleen suomalaisena.:) Odotan kiinnostuksella syksyä!