Skorpionikin kohdattu

Täällä ollaan eli pyrähdin Suomeen muutamaksi päiväksi. Miten helppoa elämä voikaan olla! Kaikki puhuvat kieltä, jota ymmärrän ja erityisen helpoksi elämän tekee se, että muut ymmärtävät, mitä haluan sanoa. ☺

Aamukävelyllä eilen, ennen lähtöä, ihailin haikein mielin auringonpaistetta, vuoria ja naapuristoamme. En olisi halunnut lähteä. Harmittelin pientä koiraparkaani, joka joutui nyt tänne kerrostalohuoneistoon päiviksi pitkiksi. Mikä onkaan ollut ihanampaa kuin katsella koiran iloa isolla pihamaalla, jossa aitojen takana löytyy kivoja koirakavereitakin.

Minä palaan takaisin ihan kohta, muu perhe jää tänne toistaiseksi. On vielä niin paljon asioita järjestettävänä täällä suunnalla, että on mahdotonta arvioida, milloin pystymme kaikki yhtä aikaa jäämään uuteen kotiin. Marraskuussa menemme yhdessä pariksi viikoksi ja ehkä uudeksi vuodeksikin taas. Aikamoista reissaamista tämä vuoden loppu tulee olemaan.

Ranskalainen puutarhani. Se on tulossa, toivottavasti perustustyöt saadaan tehdyksi joulukuussa ja hedelmäpuut istutetuiksi silloin. Keväällä on sitten pienempien kasvien aika. Maaperä on saven ja hiekan sekoitusta, erittäin ikävää sateen jälkeen, tarttuu kenkiin ja koiran tassuihin kuin sementti. Siksi isompi koiramme ei tule sinne ennen kuin siellä on parempi pinta tassujen alle. Olen suunnitellut puutarhaani mantelipuita, kahta erilaista viikunaa, aprikoosia ja ehkä kirsikkaa. Olisin niin halunnut sitruunapuun, mutta puutarhuri väittää, että koska talvella lämpötila voi laskea -5 asteeseen, niin sitruspuut eivät selviä. Saatan kokeilla myöhemmin. Voisin laittaa ruukkuun aluksi ja siirtää kylmimmäksi ajaksi autotalliin tai vain pakkasharsolla suojata. Onko kellään kokemuksia?

Pihalla kasvaa villi-geraniumia, liekö ollenkaan suomalainen nimi tuo? Siis sellaista maata pitkin kasvavaa pelargonin sukuista kasvia, jonka lehdet ovat aivan pelargonin lehtien kaltaisia ja kukat yksinkertaisia fuchsianvärisiä. Minulla on kasvikirjakin, mutta niin kiire on ollut, etten ole ehtinyt etsiä kasvien nimiä. Jokin hirveän piikikäs, myös mataava, kasvi viihtyy siellä kuivuudessa myös erinomaisesti ja jokin solanium-suvun kasvi, joka tekee mustia marjoja ja pujoja joka paikassa! Yksi melonikin löytyy pihalta. Joku työmies varmaan syönyt evääkseen ja sylkäissyt siemenen maahan. Otin sen purkkiin, kun naapuri sanoi, että he eivät ole yrityksistä huolimatta saaneet meloneja menestymään. Ajattelin, että pidän sen hengissä ruukussa puutarharakentelun ajan ja istutan sitten maahan uudestaan.

Ensimmäinen skorpionikin löytyi, oli raukka hukkunut uima-altaaseemme. Joitakin pieniä mustia, vähän sirkkamaisia hyönteisiä on joka paikassa, tunkevat sisäänkin. Niitä jopa yritin kirjoistani etsiäkin, vaan en löytänyt sopivan näköisiä. Erilaisia sirkkoja kopsahtelee silloin tällöin terassin laatoitukselle. Tarkempaa tutustumista eläimistöön en ole vielä ehtinyt tehdä. Ilmat ja erityisesti yöt ovat viilentyneet, joten varmaan hyönteistö ja eläimistökin viettää hiljaisempaa elämää. Ai niin, lepakot lentelevät kyllä iloisesti iltasella.

Ensimmäisen kuukauden ajan uudessa talossa oli ongelmia enemmän kuin tarpeeksi. Kolmen viikon jälkeen ongelmat alkoivat tuntua normaaleilta. Kukaan ei tee mitään tai tekee sitten joskus, ehkä. Suurin ongelmamme oli ja on se, että uima-allas alkoi yhtäkkiä vuotaa. Viikossa vajeni n. 30 cm:llä. Allasfirma on luvannut tänään tarkistaa kameran ym. apuvälineiden avulla, missä vika piilee. Toivottavasti löytyy ja vika saadaan korjatuksi. Se selviää minulle loppuviikosta, kun palaan. Minä en harrasta talviuintia viileässä uima-altaassa, joten sen takia ei ole kiire, mutta muuten uuden altaan olisi hyvää toimia kunnolla.

Varsinaista rauhaa emme vielä ehtineet kokeakaan, kun koko ajan ovesta oli tulossa joku, jos ei työmies, niin naapuri. Vähän liiankin vilkasta elämää. Jäi niin paljon tekemättä, kun piti aina istua jonkun kanssa selvittämässä jotain asiaa tai vain kuuntelemassa naapurien kokemuksia. Hauskaa on ollut kuulla, kuinka ranskalaiset päivittelevät, kuinka kukaan voi toimia niin tai näin ja sitten huokaavat perään, että tämähän on Ranska. Niin se onkin!